Sähkötekniikan perusteet 1 Tehtävä 4

                                  Oppimistehtävä                                      4.12.2014            Au14C

                                                   Sähkön perusteet 1   tehtävä 4

                                        Yhteityössä Mika Pienmäki ja Joel Heikkinen

 1.    Luettele kolme tyypillisintä käynnistinvian ilmenemistapaa.
-Käynnistin ei pyöri/pyörii liian hitaasti.
-Käynnistin ei pyöritä moottoria, ts. hammaspyörä ei kytkeydy tai vapaakytkin luistaa.
-Mitään ääntä ei kuulu käynnistysyrityksistä huolimatta.

2.    Missä todennäköisimmin on vika, kun käynnistin ei pyöri kunnolla ja valot samalla himmenevät huomattavasti?
 -Akun jännite on pudonnut huomattavan alas.

 3.    Miten käynnistimen vapaakytkimen luisto käynnistettäessä ilmenee?
-Moottori pyörii kehnosti tai ei ollenkaan käynnistettäessä.

 4.    Miksi akun kunto ja varaustila on tarkastettava ennen käynnistinpiirin mittauksia?
-Akun varaustila vaikuttaa käynnistysjännitteen ja virran mittaustuloksiin.

 5.    Mitä vikoja käynnistinjärjestelmästä pyritään löytämään jännitehäviömittauksilla
-Tarkistetaan akun napojen, maadoituksen, solenoidin ja sähkömoottorin toimivuus.

6.   Kuinka paljon jännitehäviö saa enintään olla käynnistimen maattopuolen mittauksessa, jos käynnistimen ottama virta on 300 A?

- Jännitehäviö saa maksimissaan olla 0,5V-0,7V

 7.    Miksi akun maadoituskaapeli on irroitettava ennen käynnistimen irroitusta?

 - Siksi ettei käynnistimelle tule enää virtaa ja ettei tule oikosulkua starttimoottoria irroittaessa.

 8.    Mitä tarkastuksia teet puretun käynnistimen osille?

-Tarkasta seuraavien osien kunto: Päätyosien ja hammaspyörän sisällä olevien laakerihelohen kunto, käynnistyshammaspyörän ja vapaakytkimen kunto, vauhtipyörän hammaskehän kunto, hiiliharjojen kunto sekä ankkurin kunto.

 9.    Mitä on otettava huomioon käynnistimen hiiliharjojen uusinnassa?

 -Hiiliharjojen pituuden tulee noudattaa annettuja ohjearvoja.

 10. Mitä on varottava käynnistimen osien pesussa?

 -Osien puhdistamisessa on oltava tarkkana ettei käytä voimakkaita liuottimia etteivät kestomagneetit voivat lähteä irti liimauksistaan.

 11. Mitä merkitystä on oikealla siirtoreleen toimintaliikkeen pituudella?

 -Jos toimintaliike on liian pitkä, käynnistimen hammaspyörä voi vaurioitua. Jos puolestaan toimintaliike on liian lyhyt, hammaspyörä ei kytkeydy kampiakselin vauhtipyörälle.

 12. Mitä on otettava huomioon käynnistimen lukkoonjarrutuskokeessa?            

- Lukkoonjarrutuskokeessa käynnistin kuumenee voimakkaasti, joten kuormitusta ei saa jatkaa kuin muutamia sekunteja.

1. Nimeä käynnistimen pääosat
- käynnistin, akku, virtalukko ja käynnistyskytkin, ohjausrele (ei kaikissa järjestelmissä)

2. Kuinka käynnistin lähtee pyörimään?
- käynnistin lähtee pyörimään kun virta-avainta käännetän virtalukossa, silloin yhdistyy heräte virta solenoidin pito ja veto käämeille. magneettikenttä vetää rautasydämmen solenoidin sisään jousivoimaa vasten. Rautasydämmen toiseen päähän nivelöity siirtrohaarukka työntää käynnistyshammaspyörän  vauhtipyörän hammaskehälle. sitten heräte virran tullessa solenoidille, solenoidin toisessa päässä oleva kosketus levy yhdistää akulta tulevan kaapelin sekä käynnistimen sisään menevän kaapelin jolloin käynnistimen sisään menee virta. Magnetismin ja virran avulla käynnistin rupeaa pyörimään

3. Nimeä solenoidin tehtävät.
-solenoidin on tarkoitus siirtää käynnistimen rattaat oikeaan asentoon että käynnistin toimisi
-solenoidi yhdistää akulta tulevan virran käynnistimen käämeille.

4. Etsi autodatasta jonkin auton käynnistysjärjestelmän kytkentäkaavio.
-tässä Fiat punto/punto classic (99-11) 1,9D JTD käynnistysjärjestelmän kytkentäkaavio.


5. Kuinka paljon käynnistin ottaa akulta virtaa?
- käynnistin ottaa akulta maksimissaan 130-158 A
- käynnistmen ottaman virran määrä riippuu käynnistimen koosta sekä siitä että minkä kokoista moottoria se joutuu pyörittämään.

6. Mittaa solenoidin käämit.
- pitokäämi: n.2 ohmia
-vetokäämi: n. 0,05 ohmia

Tehty Henri Järvisen kanssa yhteistyönä.

Sähkötekniikan perusteet 1 ja Tehtävä 3
Laturina käytin 55A Delcon l0 laturia jonka purimme ryhmätyönä miikan, henrin ja joonan kanssa.

1.  Mitä teet ennen laturin purkamista?
   -Laturiin tehdään merkintä, että tiedetään miten päin se laitetaan takaisin
  -Tarkistan diodien paikan, etteivät ne mene rikki
  -Tarkistan kummassa osassa käämi on
   -Otan jännitteensäätimen irti ja kaikki suojukset myös

2.Suunnittele purkamis järjestys
-Ensimmäiseksi otetaan jännitteen säädin, suojus ja kannen pultit irti
-Seuraavaksi otetaan kansi irti käämeineen
-Sitten irroitetaan toisesta kappaleesta hihnapyörä, tuuletusriva ja irroitetaan roottori

5.Selosta purkamistapahtuma.
-Ensiksi laitetaan laturi viilapenkkiin tukevasti kiinni
 -Seuraavaksi avataan pitkät läpi pultit joilla kansi (se missä ei ole hihnapyörää) on kiinni
 -Sitten nitkutellaan kantta varovasti ja nostetaan kantta, varovasti katsoen että käämi tulee mukana, eli se osa missä ei oo se hihna pyörä nii ekana pois. Pistää mieleen kuinka osat ovat olleet ja laittaa ne laatikkoon ettei huku.

6. Selvitä tarvittavat mittaukset ja suorita ne.
-Tarvittavat mittaukset: Plusdiodit, Miinusdiodit, Kenttädiodit, Staattori ja Roottori


7. Tee mittauskirjaus.
Plusdiodi mittaukset: 475mV, 473mV, 473mV
Miinusdiodi mittaukset: 449mV, 462mV, 462mV
Kenttädiodi mittaukset: 953mV, 953mV, 953mV
Staattori mittaukset: 0,5Ω, 0,4Ω, 0,4Ω
Roottori mittaus: 4Ω

Teht. 1

Generaattorina toimi toyotan generaattori.

1. Staattori, roottori, jännitteen säädin, hiilet, diodit, liukurenkaat, tasasuuntaaja,

2. Akulta tulee virta generaattorin roottorille jotta se magnetoituu.
Sitten generaattorin roottorin pyöriessä magnetoituneena, staattorin käämi rupeaa tuottamaan virtaa,
jonka jälkeen virta siirtyy liukurenkaista hiiliin ja siitä jännitteen säätimelle joka muutta jännitteen autolle sopivaksi. Laturista virta siirtyy akulle kaapeleita pitkin.

3. 3 jokaisessa vaiheessa

4. Yleinen ulostulo jännite n.14,5 V ja virtaa n. 65 A

5. Jännitteen säädin rajoittaa virran kulkua akulle

6. Volkswagen Vento kytkentäkaavio:

Autojen tietoja

Merkki: Toyota
Malli: Yaris
Vuosimalli: 2006
Moottorityyppi: Suora 3 1.3L
Polttoaine: Bensa
Kori: 5-ovinen Hatchback
Teho: 64kW / 87Hv
Vääntö: 122Nm
Omamassa: 970kg
Kokonaismassa: 1385kg
Yhdistetty kulutus: 6 ltr / 100km
Rekisterinumero: HJG-284
Vetotapa: Etuveto
Vaihteisto: 5 vaihteinen manuaali
Merkki: Rover
Malli: 75
Vuosimalli: 1999
Moottorityyppi: 2.0L V6
Teho: 143Hv
Omapaino: 1595kg
Kokonaismassa: n. 2000kg
Vetotapa: Etuveto
Vaihteisto: Automaatti
Rekisterinumero: EYC-777

Nokka-akseli- ja apulaitehihnan vaihto

Tässä videossa näet kuinka vaihdetaan nokka-akseli- ja apulaitehihna.

https://www.youtube.com/watch?v=dywhpFNZ9uM

Ajoonlähtötarkastus

Ajoonlähtötarkastus

Eli olis hyvä tehdä useasti matkaan lähdettäessä.

Aluksi katellaan auto ympäri ettei mitään suurempia repsota tai roiku.
Sitten renkaiden kulutuspinnat, että kumit ovat kunnolla vanteilla, onko patteja ja että renkaat ylipäätään ovat kunnolla kiinni. Valot on hyvä tarkistaa myös. Ettei ne osota minne sattuu, ja että kaikki toimii. (Pitkät, lyhyet ,vilkut, parkit, jarruvalot, jne.)
Sen jälkeen tarkistetan että kaikkia nesteitä on tarpeeks. Moottoriöljyn määrä, pissapojan nesteen määrä, jäähdytin-nesteen määrä, jarrunesteen määrä ja ohjaustehostimen öljyn määrä. Nämä voi yleensä tarkistaa konehuoneesta, mittatikusta tai säiliön kyljestä. Jos öljyt tai nesteet ovat melkein minimissä, laita samantie lisää. Viimesimpänä on hyvä kahtoo polttoaineen määrä, ja ettei pala mitään varotusvaloja. Jos kaikki on kunnossa nii ei muutaku matkaa !

Autonpesu, sisäpesu ja vahaus



 

 

Juu auton puhistuksesta..

-Ensimmäisenä kahteltii auto ympäri onko siinä mittää luttuja tai naarmuja.
Sitte ammutaa autoo pesuaine jota kutsutaan esipesuksi.
Pesuaine otetaan pois painepesurilla jolloin suurin osa liasta lähtee veks.

 Seuraavaks auto pestää sienellä ja pesuaineella ja vanteet vanneharjalla.

Sen jäläkee taas painepesurilla likavesi ja pesuaine pois.
 

Tämän jälkee auto halutaan kuivaks vahausta varten.

Kuivaus onnistuu lastoilla.

 Vaha levitetään vahaus-sienillä hitaasti ja pienellä liikkeellä.

Vahan annetaan olla autossa hetken, jonka jälkeen sitä ruetaan poistamaan liinalla hangaten.

Lopputulosta.

Sisäpesusta ja konehuoneen pesusta ei oo kuvia, mutta sisältä muoviosia muovi pesuaineella, ja samoin konehuoneesta. Lasit pestään myös lasinpesunesteellä. 

Tietoa minusta

Terves. Joel Heikkinen on nimi ja opiskelen Jyväskylässä Viitaniemen ammattiopistossa autoalalla. Ikää on 16 vuotta ja autot on kiinnostanu penskasta asti, jonka takia autolle hainkin. Tuskin tähän muuta tarttee..